DEA.FI

Intro(n) intro[1]

Moi.

Ajattelin kokeilla jotain ns. uutta, eli kuvailla jonkinlaisen devaushenkisen videon. Mutta nähkäämme, mihin asti pääsen. Okei; spoiler: ei päästä alkua pidemmälle. Pelkästään jo tuohon aloituslauseeseen sisältyy parinkin avattavaa asiaa:

Mutta alustetaan nyt ihan ensin sillä, että olen tutkitusti vähän autisti, ja en muutenkaan yleensä ottaen suuremmin viihdy ihmisten esillä. Ja tulevaisuudessa häämöttää ehkä asioita, joihin liittyen en muutenkaan ehkä tykkää olla esillä just nyt. Mikä mysteeri.

Joten miksi sitten nyt? Mennään siihen kohta:

Varsinaisesti ensinnäkin aloitetaan sillä, että ”niin sanotusti” uutta sen vuoksi, että kuvailin ja editoin jo vuosi–pari sitten yhden testivideon, jossa puhuin erittäin käytännönläheisesti joidenkin serverless-tekniikoiden taustoja ja demosin dynaamista C#-koodin kääntämistä ja suoritusta.

Nyt tarkoituksena olisi käsitellä pelinkehityksen aiheita. Jollain tavalla. Vastoin yleisiä toimintatapojani, minulla ei ole mitään suunnitelmaa siitä, kuinka, ja missä formaatissa. Tai, no. Kirjoitin kyllä kässärin tätä avausta varten, mutta älköön tämä olko lupaus tulevasta. Tämä on muuten eka kerta, kun teen videota käsikirjoituksen kanssa ja koitan lukea sanottavaa ruudulta. Sori jos ja kun katse on liimautunut vuorosanoihin, eikä linssiin. Lohdutuksena voinen kuitenkin arvailla, että tämä ollee väliaikainen tilanne (ai että tykkään potentiaalista); mutta tästäkin kohta lisää.

Mutta ensin siis sanoja siitä, mistä idea tällä kertaa lähti. Viimekertaiseen devausvideoon idea lähti siitä, että olin kerta kaikkiaan vain niin innostunut aiheesta, että oli pakko päästä jakamaan sitä, ja ehkä vähän kumiankkailemaankin aiheen kanssa. Tälläkin kertaa taustalla on innostus. Jos olet seurannut kanavaa, niin osasitkin jo ehkä arvailla. Laita kommentti, jos arvasit oikein. Mutta rohkenen epäillä; eihän mua juuri kukaan seuraa. Mutta se ei ole tärkeintä. Ainakaan vielä :>

Mutta lopullisena katalyyttinä toimi se, että sain vihdoinkin testailtua halpaa, joskus Amazonista tilattua USB-HDMI-videokaappauslaitetta. Speksien puolesta kyseessä ei ole mitenkään erityisen korkealaatuinen laite. 1080p, 30 FPS, ja kaiken lisäksi väylänä on pelkkä USB 2.0, eli kuva MJPEG-pakattu.

Mutta speksit ei ole kaikki kaikessa. Verrataanpa vaikka tähän 4K-webbikameraan.

(Vilkuilua ja hymyilyä)

Käsikirjoituksessa lukee ”Vilkuilua ja hymyilyä” :>

Onhan tällaisella kuvanlaadulla paljon mielekkäämpää tuottaa materiaalia kuin tuolla toisella. Olkoonkin, että tässä on omat haasteensa, jos haluaa tyylikästä syväterävyyttä mukaan. Ei tarvitse käyttää tuota kovin meluisaa taustaakaan, kun kamera on vähän eri paikassa. No okei, nyt se on oikeastaan siinä ainoassa paikassa mihin sen sain tällä kalustolla. Olisihan se kiva olla tuossa näytön päällä, niin näyttää sitten kivemmalta selostaa mitä ruudulla tapahtuu.

Kuulitte nimittäin aivan oikein. Ajattelin kokeilla ottaa teidät mukaan pääni sisälle kiroamaan vanhoja tekoja. Eikun siis devaamaan kanssani tuota ikuisen peliprojektini uusinta iteraatiota, nenä tiukkaan kiinni koodieditorissa.

Ja silleen pitkässä formaatissa. Tiedättekös. Videoeditointi on ihan perseestä. Olen pari vuotta aiemmin leikkaillut kasaan kymmenkunta jaksoa julkaisematonta vlogia, ja hyvä helvetti sitä työn määrä. Etenkin kun aina huomaa jotain parannettavaa. Koskaan ei tunnu olevan kyllin hyvä. Meni moti. Elämäni tarina. Eikä edes aleta puhua toissakesän kaupunkilomavideosta :’(

Joten… Jos vaan antaa kameran rullata ja pistää materiaalin ”suoraan” ulos, niin säästyy isolta määrältä tuota työtä. Tokihan joku live-tuotanto olisi vielä suorempi keino, mutta en ehkä ole ihan valmis siihen. Tarpeeksi kuumottavaa jakaa työpöytä ja tarinansa edes tavalla, jossa kaikki kontrolli on omissa käsissä.

Tokihan tähän formaattiin sisältyy se suuri kysymys siitä, että ovatko hourailuni niin viihdyttäviä, että niitä ilman suurempia editointeja jaksat sinä, arvon katsoja, seurata. Selvittäkäämme se. Toisaalta kuten mainitsin, niin en varmaan kuitenkaan malta olla editoimatta. Eli moti kyllä menee. Mutta katsotaan mihin asti ehditään ennen sitä.

Mutta niin. Kuvailin muutama päivä sitten jo pienen testivideon, ja ei se oikeastaan ihan huono ollut! Korjailin siinä pienen puutteen pelin käyttöliittymästä, ja samalla korjailin bugin, joka oli ironisesti ikävää seurausta siitä, että paransin pelin tavarajärjestelmän tyyppiturvallisuutta. Tähän viittaa se aiemmin luvattu kiroaminen. Harmi vaan, että kirottavaa oli jälkeenkin päin. Oli tarkoitus jakaa ruutua, mutta en koskaan muistanut OBSista muuttaa sceneä. Shrug. Olisi muuten ollut ihan hyvä aloitus sarjalle. Ei ollut liian pitkäkään. Kaksikymmentä minuuttia :3

Mutta niin. Sen hyvin minimaalisen määrän mitä olen aiheeseen perehtynyt, niin olisi hyvä olla joku suunnitelma mitä aikoo kunkin episodin aikana tehdä, ettei olisi ihan niin hapuilua. Kuten lupasin, niin en nyt alkuun aikonut suunnitella mitään. Tämä on mua varten.

Mutta laita toki alas kommentteihin rakentavaa kritiikkiä ja muuta asiallista palautetta, niin voin sitten salaa vuodatta kyyneliä niitä lukiessa. Ehkä myös toiveita tulevaisuudesta. Eihän sitä koskaan tiedä. Voit vaikka laittaa videolle sen yläpeukun, jos tykkäsit. Tai jos on kova usko tulevaisuuteen. Sillä ois mulle aika iso merkitys. Niin kyllä myös YouTuben algoritmeille. Tai sit alapeukku, jos siltä oikeasti tuntuu. Saatana.

Samaan rataan kannattaa myös tilata kanava ja kliksutella ne ilmoitukset uusista videoista.

Ai että. Mä olen jo niin in tässä mediassa :> Onhan mulla ollut tämä kanavakin jo toista kymmentä vuotta. Ja sillä otannalla osaan nimittäin sanoa, että mulla ei todellakaan ole mitään aikataulua näille videoille, vaan nämä tulee ulos sitten kun ja jos siltä tuntuu. Jos edes tulee. Paras tapa siis pysyä mukana on tehdä se kanavan tilaus. Enkä kylläkään lupaa sitäkään, etten postaile kaikkea muutakin satunnaista, kuten tapana on.

Nähdään seuraavalla kerralla. Tai sitten ei. Oli syynä sinä tai minä.

  1. Didn't really manage to keep to the script, but here it is anyway.